Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta sekä riskiasema

Riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan keskeiset tavoitteet ja periaatteet sekä organisointi pääpiirteissään

Riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan tavoitteena on turvata OP Ryhmän ja sen yhteisöjen riskinkantokyky, ja varmistaa siten toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta.

Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta sisältää riskien tunnistamisen, mittaamisen, arvioinnin ja rajaamisen. Lisäksi siihen kuuluu eri riskien ja liiketoimintojen edellyttämän pääomatarpeen määrittäminen luotettavasti ja riippumattomasti sekä pääoman kohdentaminen suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan. Myös ryhmän maksuvalmiuden hallinta on osa riskien- ja vakavaraisuudenhallintaa.

OP Ryhmän strategia linjaa ryhmän riskinottohalukkuuden ja riskienhallinnan painopisteet, joilla osaltaan varmistetaan strategian toteutuminen. Strategian mukaan ryhmän riskinkantokyky varmistetaan kaikissa olosuhteissa ja riskinotto suhteessa riskinkantokykyyn pidetään maltillisena. Jokainen ryhmän yhteisö keskittyy toteuttamaan palvelu- ja riskinkantokykynsä mukaista rooliaan ryhmän yhteisten liiketoimintamallien mukaisesti.

OP Osuuskunta (keskusyhteisö) vastaa OP Ryhmän riskien- ja vakavaraisuudenhallinnasta sekä riskienhallintajärjestelmän riittävyydestä ja ajanmukaisuudesta. Keskusyhteisö antaa ryhmään kuuluville yhteisöille ohjeita riskienhallinnan turvaamiseksi ja valvoo, että ne toimivat viranomaissäännösten, omien sääntöjensä, keskusyhteisön antamien ohjeiden ja OP Ryhmän sisäisten sekä asiakassuhteissa asianmukaisten ja eettisesti hyväksyttävien menettelytapojen mukaisesti. OP Ryhmään kuuluvat yhteisöt vastaavat omasta riskien- ja vakavaraisuudenhallinnastaan toimintansa laajuuden ja luonteen mukaisesti.

OP Ryhmässä mitattavissa olevat riskit rajoitetaan limiiteillä ja valvontarajoilla, jotka ohjaavat toimintaa niin ryhmätasolla kuin osuuspankeissa ja OP Osuuskunta -konsernin yhteisöissäkin. Keskusyhteisön hallintoneuvosto on asettanut riskilimiitit vuodelle 2015 OP Ryhmän vakavaraisuudelle sekä luotto-, likviditeetti-, markkina- ja vakuutusriskeille.

OP Ryhmän riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan periaatteet on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitteessä 2 "OP Ryhmän riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan periaatteet".

Vakavaraisuus

Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus

Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän (Rava) valvonnasta annetun lain mukaan lasketut OP Ryhmän omat varat ylittivät tilikauden lopussa laissa määritellyn vähimmäismäärän 4,6 miljardilla eurolla (3,0). Rava-puskuria kasvattivat ryhmän tulos ja Tuotto-osuuksien liikkeeseenlaskut sekä luottolaitosvakavaraisuuden riskipainotettujen erien lasku ja toisaalta puskuria laski luottolaitosvakavaraisuudessa vuoden alusta käyttöön otettu kiinteä 2,5 prosentin lisäpääomapuskuri. Kiinteä lisäpääomapuskuri nosti luottolaitosvakavaraisuuden pääomavaatimuksen 8 prosentista 10,5 prosenttiin riskipainotetuista eristä laskettuna. Ryhmän omien varojen määrä suhteessa vähimmäispääomavaatimukseen oli 207 prosenttia (189). Kiinteä lisäpääomavaatimus alensi suhdelukua 54 prosenttiyksikköä. Lisäpääomavaatimusten seurauksena Rava-vakavaraisuus ei enää kuvaa Rava-ryhmittymän pääomien minimitasoa, vaan tasoa, jonka puitteissa ryhmittymä voi toimia ilman puskurien alituksesta seuraavia viranomaisvelvoitteita. Ryhmään siirtyneiden POP Pankkien vaikutus vakavaraisuuteen oli vähäinen.

Luottolaitosvakavaraisuus

Ryhmän CET1-ydinvakavaraisuus oli tilikauden lopussa 19,5 prosenttia (15,1). Tuotto-osuuksien liikkeeseenlaskut kasvattivat ydinvakavaraisuutta 2,2 prosenttiyksikköä. Yritysvastuiden päivitetyt maksukyvyttömyyden todennäköisyydet (PD) otettiin käyttöön ensimmäisellä vuosineljänneksellä valvojalta saadun luvan mukaisesti. Käyttöönotto paransi ydinvakavaraisuutta 0,8 prosenttiyksikköä. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden (IAS 19) uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot kasvattivat tilikaudella ryhmän ydinvakavaraisuutta noin 0,9 prosenttiyksikköä.

OP Ryhmän luottolaitostoiminnan vakavaraisuus on vahva suhteessa lakisääteiseen ja viranomaisen asettamiin vakavaraisuusvaatimuksiin. Lakisääteinen minimi vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia ja ydinpääomalle 4,5 prosenttia. Luottolaitoslain mukainen 2,5 prosentin kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa käytännössä alarajan vakavaraisuussuhteelle 10,5 prosenttiin ja ydinvakavaraisuussuhteelle 7 prosenttiin.

 

 

Ryhmän luottolaitostoiminnan ydinpääoma oli tilikauden lopussa 8,2 miljardia euroa (6,4). Ydinpääomaa kasvattivat Tuotto-osuuksien liikkeeseenlaskut, pankkitoiminnan tulos, IAS 19 -erät sekä osingot ryhmän vakuutusyhteisöiltä. Tilikauden lopussa Tuotto-osuuksia oli ydinpääomissa 2,5 miljardia euroa.

Riskipainotetut erät olivat tilikauden lopussa 41,8 miljardia euroa (42,3), eli 1,0 prosenttia pienemmät kuin viime vuoden lopussa. Yritysvastuiden päivitetyt PD-tasot laskivat riskipainotettuja eriä noin 4,2 prosenttia. PD-muutokset huomioiden yritysvastuiden keskimääräiset riskipainot nousivat hieman. Muiden olennaisten vastuuryhmien keskimääräiset riskipainot alenivat hieman.

 

 

Oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin sisältyy ryhmän sisäisiä vakuutusyhtiöomistuksia riskipainotettuina erinä 6,5 miljardia euroa.

OP Ryhmä on lokakuussa 2015 saanut EKP:lta luvan käsitellä rahoitus- ja vakuutusryhmittymän sisäiset vakuutusyhtiösijoitukset riskipainotettuina erinä aiemman käytännön mukaisesti. Vakuutusyhtiösijoituksiin sovellettava menetelmä johtaa noin 280 prosentin riskipainoon. EKP on kuitenkin varannut mahdollisuuden luvan peruuttamiseen osana valvojan optioiden harmonisointia. Mahdollinen poikkeusluvan poistuminen ja siirtyminen vakuutusyhtiösijoitusten vähennyskäsittelyyn heikentäisi OP Ryhmän ydinvakavaraisuutta noin 0,6 prosenttiyksikköä. Käsittelymuutoksella ei kuitenkaan olisi vaikutusta OP Ryhmän todelliseen riskinkantokykyyn.

Kansallisen lainsäädännön kautta implementoitavat vakavaraisuuden puskurivaatimukset korottavat pääomavaatimuksia edelleen. Heinäkuussa 2015 Finanssivalvonta päätti 7.1.2016 voimaan tulevaa muuta rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävää luottolaitosta (O-SII) koskevaksi lisäpääomavaatimukseksi OP Ryhmälle 2 prosenttia. Uusi O-SII-puskuri alentaa voimaan tullessaan Rava-vakavaraisuussuhdelukua arviolta noin 22 prosenttiyksikköä. Ryhmä täyttää lisäpääomavaatimukset jo nykyisellään. Finanssivalvonta päätti joulukuussa 2015 olla toistaiseksi asettamatta pankeille syklisyyttä vähentävää lisäpääomavaatimusta, mutta aloitti valmistelut asuntolainojen riskipainojen korottamiseksi, jolla Finanssivalvonnan mukaan pyritään varautumaan kasvaneeseen järjestelmäriskiin. Finanssivalvonta tekee makrovakauspäätöksen neljännesvuosittain.

Tulevissa säännöksissä on mukana velkaantumisastetta kuvaava mittari eli vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage Ratio). OP Ryhmän pankkitoiminnan vähimmäisomavaraisuusaste on nykytulkintojen mukaan arviolta 7,2 prosenttia tilikauden lopun luvuilla laskettuna säännösluonnosten mukaisen minimitason ollessa 3 prosenttia.

Vahinko- ja henkivakuutus

Vakuutussektorin vakavaraisuussäännökset muuttuvat vuoden 2016 alussa eivätkä ne kuulu 1.1.2016 voimaan tulleen vakuutusyhtiölain mukaan lakisääteisen tilintarkastuksen piiriin. Vakuutussektorin Solvenssi II -säännösmuutoksilla pyritään parantamaan vakuutusyhtiöiden omien varojen laatua, parantamaan yhtiöiden omaa riskienhallintaa, lisäämään pääomavaateen riskiperusteisuutta ja yhtenäistämään vakuutussektorin vakavaraisuussäännöksiä Euroopassa. Säännökset tulevat kiristämään pääomavaatimuksia ja toisaalta lisäämään omien varojen määrää, mikä laskee nettona Rava-vakavaraisuutta. 


Vahinkovakuutus Henkivakuutus
Solvenssi II 31.12.2015 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2014
Omat varat, milj. € 972 804 1 078 804
Pääomavaade, milj. € 698 685 722 806
Solvenssisuhde, % 139 117 149 100

Solvenssi II -luvut on esitetty ilman mahdollisia siirtymäsäännöksiä.

 

 

 

Rava-vakavaraisuuden suhdeluku alenee sääntelymuutosten seurauksena nykyisestä 207 prosentista 156 prosenttiin vuoden 2016 alussa.

Euroopan keskuspankin (EKP) valvonta

OP Ryhmä on EKP:n valvonnassa. EKP on asettanut OP Ryhmälle luottolaitoslain mukaisen harkinnanvaraisen lisäpääomavaatimuksen osana valvojan arvioon (SREP) liittyvää prosessia. Harkinnanvarainen lisäpääomavaatimus on ydinpääomien vaatimus huomioon ottaen 9,75 prosenttia. OP Ryhmän vahva vakavaraisuusasema ja korkea vakavaraisuustavoite huomioiden harkinnanvaraisella lisäpääomavaatimuksella ei ole käytännön vaikutusta OP Ryhmän vakavaraisuusasemaan tai liiketoimintaan. OP Ryhmän tietojen mukaan EKP:n valvonnassa oleville pankeille on asetettu vastaava yhdenmukaiseen vakavaraisuuden kokonaisarvioon perustuva lisäpääomavaatimus.

Riskiasema

OP Ryhmän riskiasema on säilynyt vakaana. Riskinkantokyky on vahva ja turvaa ryhmän liiketoiminnan edellytykset.

Vahva riskinkantokyky ja maltillinen tavoiteriskitaso auttoivat säilyttämään luottoriskiaseman vakaana tilanteessa, jossa toimintaympäristön tila jatkui haasteellisena.

OP Ryhmän rahoitus- ja maksuvalmius on hyvä. OP Ryhmän rahoituksen saatavuus on säilynyt hyvänä. Tilikauden aikana ryhmä laski liikkeelle pitkäaikaisia joukkovelkakirjalainoja yhteensä 6,5 miljardin euron edestä. Talletusten osuus luottokannasta on säilynyt vakaana tilikauden ajan.

OP Ryhmän markkinariskiasema oli tilikaudella vakaa. Ryhmän markkinariskiä mittaava VaR-tunnusluku oli tilikauden lopulla 174 miljoonaa euroa (188). Ryhmän markkinariskiä kuvaava VaR-tunnusluku sisältää vakuutusyhteisöjen kokonaistaseen, trading-toiminnan, likviditeettireservin ja sisäisen pankin korkoriskiposition.

 

 

Operatiivisten riskien arvioidaan olevan maltillisella tasolla, vaikka ulkoistettuihin palveluihin liittyy edelleen kohonnutta riskiä. Vuoden 2015 aikana ryhmä on parantanut kykyään estää palvelunestohyökkäysten haitallisia vaikutuksia ja onnistunut hyökkäysten vaikutusten torjunnassa.

Ryhmän etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden riskit liittyvät korko- ja markkinariskiin, eläkkeiden tuleviin korotuksiin sekä eliniän odotteen pitenemiseen. Eläkevelvoitteen diskonttauksessa käytettävän korkotason muutoksella on olennainen vaikutus eläkevelvoitteen määrään. Tilikaudella muihin laajan tuloksen eriin kirjattu etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden nettovelan pieneneminen paransi tilikauden laajaa tulosta ennen veroja 519 miljoonaa euroa.

Pankkitoiminta

Pankkitoiminnan keskeiset riskit ovat luottoriski ja markkinariski.

Pankkitoiminnan luottoriskiasema säilyi vakaana ja riskitasoltaan maltillisena. Ongelmasaamisten yhteismäärä oli 2,1 miljardia euroa (1,6). Ongelmasaamisilla tarkoitetaan yli 90 päivää erääntyneitä saamisia, muita riskillisiksi luokiteltuja saamisia sekä saamisia, joihin kohdistuu asiakkaan taloudellisista vaikeuksista johtuva lainanhoitojousto. Lainanhoitojoustot ovat asiakkaan aloitteesta sovittuja helpotuksia alkuperäiseen maksuohjelmaan ja niillä pyritään auttamaan asiakasta selviytymään väliaikaisista maksuvaikeuksista. Osuuspankit pyrkivät toiminnallaan aktiivisesti löytämään ratkaisuja asiakkaiden väliaikaisten maksuvaikeuksien ylittämiseksi. Arvonalentumisten määrä pysyi alhaisena ja oli 0,10 prosenttia (0,12) luotto- ja takauskannasta.

Luotto- ja takauskanta kasvoi tilikaudella 4,2 miljardia euroa 77,8 miljardiin euroon. Henkilöasiakkaiden osuus luotto- ja takauskannasta oli 60 prosenttia (62). Henkilöasiakkaiden vastuiden kuudesta pääluokasta kahteen parhaimpaan luokkaan kuului 83 prosenttia (81) ja kahteen heikoimpaan luokkaan 3 (4) prosenttia vastuista. Yritysasiakkaiden (ml. asuntoyhteisöt) vastuut muodostivat luotto- ja takauskannasta 36 prosenttia (36). Yritysasiakkaiden vastuista parhaimpiin ratingluokkiin 1-5,5 luokiteltujen vastuiden osuus oli 59 prosenttia (58) ja kahden heikoimman ratingluokan vastuut olivat 441 miljoonaa euroa (501) eli 1,2 prosenttia (1,5).

Yhdenkään asiakkaan asiakasriski ei vähennyserien ja muiden luottoriskin vähentämistekniikoiden jälkeen ylittänyt kymmentä prosenttia omista varoista. Asiakasriskejä kattavat pankkitoiminnan omat varat olivat 9,4 miljardia euroa (7,3).

Yritykset ja asuntoyhteisöt -sektorilla merkittävimmät toimialat vastuiden määrällä mitattuna olivat asuntojen vuokraus ja hallinta 21,9 prosenttia (21,6), muiden kiinteistöjen vuokraus ja hallinta 11,7 prosenttia (10,7) sekä kauppa 9,6 prosenttia (10,0). Asuntojen vuokraus ja hallinta -toimialan vastuista 91 prosenttia oli asuntoyhteisöjen vastuita ja 16 prosenttia on julkisyhteisöjen takaamia.

Vahinkovakuutus

Vahinkovakuutuksen keskeiset riskit ovat vahinkokehitykseen liittyvät vakuutustekniset riskit, vakuutusvelan katteena olevien sijoitusten markkinariskit, vakuutusvelan arvostamisessa käytetty korkotaso sekä vakuutusvelan diskonttokoron ja markkinakorkojen välinen ero.

Vahinkovakuutuksen vakuutusteknisissä riskeissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vahinkovakuutuksen merkittävin markkinariski on markkinakorkojen laskun vakuutusvelan arvoa ja pääomavaadetta nostava vaikutus. Pitkien markkinakorkojen heilunnasta huolimatta Solvenssi II:n mukainen vakavaraisuusasema oli tilikauden lopussa selvästi vahvempi kuin vuotta aiemmin. Sijoitusten riskitaso (VaR 95 %) oli tarkastelukauden lopussa hieman edellistä vuodenvaihdetta alempana. Sijoitussalkun osake- ja luottoriskejä on vähennetty. Salkun duraatiota on maltillisesti kasvatettu vakuutusvelan korkoriskin suojaukseen liittyen. Vakuutusvelan korkoriskiä on suojattu myös korkojohdannaisin.

Varallisuudenhoito

Varallisuudenhoidon keskeisimmät riskit ovat henkivakuutuksen sijoitusomaisuuden markkinariskit, vakuutusvelan arvostamisessa käytetty korkotaso sekä vakuutettujen elinajanodotteen ennakoitua nopeampi kasvu.

Henkivakuutuksen vakuutusteknisissä riskeissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Henkivakuutuksen Solvenssi II:n mukainen vakavaraisuusasema oli tilikauden lopussa selvästi vahvempi kuin vuotta aiemmin. Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomesta (Suomi-yhtiö) 31.12.2015 siirtynyt vakuutuskanta nosti sijoitussalkun markkina-arvoa noin 1,3 miljardia euroa, eli noin 30 prosenttia. Sijoitusten riskitaso (VaR 95 prosenttia) nousi kannansiirron takia noin 25 prosenttia. Kokonaistaseen markkinariskitaso siirtohetkellä ei muuttunut. Riskitaso ennen kannansiirtoa oli edellisen vuodenvaihteen tasolla. Tilikaudella on vähennetty osake- ja luottoriskiä sekä kasvatettu maltillisesti salkun duraatiota vakuutusvelan korkoriskin suojaukseen liittyen. Vakuutusvelan korkoriskiä on suojattu myös korkojohdannaisin.


Muu toiminta

Muun toiminnan keskeiset riskit ovat likviditeettireservin luotto- ja markkinariskit sekä likviditeettiriskit. Markkinariski on merkitykseltään suurin likviditeettireserviin sisältyvissä saamistodistuksissa.

Likviditeettireservin sijoitusten määrän kasvusta huolimatta markkinariskit (VaR 95 prosenttia) laskivat tilikaudella hieman allokaatiomuutosten seurauksena.

OP Ryhmä turvaa maksuvalmiutensa likviditeettireservillä, joka muodostuu pääasiassa talletuksista keskuspankkiin ja keskuspankkirahoituksen vakuudeksi kelpaavista saamisista. Likviditeettireservi ja muut varautumissuunnitelman mukaiset lisärahoituslähteet riittävät kattamaan vähintään kahden vuoden rahoitustarpeen tilanteessa, jossa tukkuvarainhankinta ei toimisi ja talletuskanta supistuisi maltillisesti.

OP Ryhmän maksuvalmiutta ja likviditeettireservin riittävyyttä seurataan maksuvalmiusvaatimusta mittaavalla LCR-suhdeluvulla. Siirtymäsäännösten mukaan LCR-suhdeluvun on oltava vähintään 60 prosenttia vuoden 2015 viimeisen neljänneksen aikana ja vähintään 100 prosenttia vuoden 2018 alusta alkaen. Euroopan komission delegoidun asetuksen mukaisesti laskettu OP Ryhmän LCR-suhdeluku oli joulukuun lopussa 116 prosenttia.

Likviditeettireservi


Mrd. € 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, %
Talletukset keskuspankissa 8,5 3,8 124
Vakuuskelpoiset saamistodistukset 10,6 7,8 35
Vakuuskelpoiset yritysluotot 4,3 4,3 0
Yhteensä 23,4 15,9 47
Ei vakuuskelpoiset saamiset 0,8 0,7 19
Likviditeettireservi markkina-arvoin 24,2 16,6 46
Vakuuden aliarvostus (Haircut) -1,2 -1,1 12
Likviditeettireservi vakuusarvoin 23,0 15,5 48

Likviditeettireservi sisältää hyvän luottoluokituksen omaavien valtioiden, kuntien, rahoituslaitosten ja yritysten liikkeeseen laskemia saamistodistuksia, arvopaperistettuja saamisia ja vakuuskelpoisia luottoja. Likviditeettireserviin kuuluvat saamistodistukset on reservilaskelmassa arvostettu markkinoilta saataviin noteerauksiin.


 
Sijoitusvarallisuus

Milj. € 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, %
Pankkitoiminta 1 888 2 105 -10
Vahinkovakuutus 3 687 3 522 5
Varallisuudenhoito 4 032 4 056 -1
Muu toiminta 10 536 7 659 38
Yhteensä 20 143 17 343 16

Taulukko ei sisällä sijoitussidonnaisen vakuutuksen katteena olevia sijoituksia ja Suomi-yhtiöstä siirtynyttä eriytettyä tasetta.