OP Ryhmän tilinpäätöksen liitetiedot

VARALLISUUDENHOIDON RISKIASEMA

 

Liite 84. Henkivakuutustoiminnan luonnetta kuvaavia tietoja ja vakuutusvelan herkkyysanalyysi

















Henkivakuutustoiminnan riskinkantokyky lakisääteisin mittarein

Henkivakuutusyhtiöiden tulee täyttää lainsäädännön mukaiset vakavaraisuusvaatimukset. Keskeisimmät seurattavat vaatimukset 31.12.2015 ovat, että toimintapääoma on suurempi kuin sen vähimmäisvaatimus sekä henkivakuutusyhtiöiden ennakoivan valvonnan vaatimukset. 1.1.2016 alkaen astuu voimaan ns. Solvenssi II-lainsäädäntö, jonka mukaiset vähimmäis- ja vakavaraisuuspääomavaatimukset korvaavat mm. toimintapääomavaatimuksen.

















Henkivakuutusyhtiöiden toimintapääoma vuoden 2015 lopussa oli 565 miljoonaa euroa. Vuotta aikaisemmin se oli 676 miljoonaa euroa. Toimintapääoman vähimmäismäärä on 284 miljoonaa euroa (238).
















Henkivakuutuksen riskinkantokykyä mitataan vakavaraisuusasteella, jolla tarkoitetaan toimintapääoman ja tasoitusmäärän summan, vakavaraisuuspääoman, suhdetta kansallisen tilinpäätöksen vastuuvelkaeristä muodostettuun summaan. Ryhmän strategisissa mittareissa on asetettu tavoitteeksi henkivakuutuksen 14 prosentin vakavaraisuusaste. Lisäksi seurataan toimintapääoman vähimmäismäärän ylittävän vakavaraisuuspääoman ja sijoitustoimintaan sisältyvän riskin suhdetta.
















Henkivakuutusliiketoiminnan vakuutus- ja sijoitussopimuskanta 31.12.2015

















Vastuu 31.12.2015,
milj. €
Vakuutettuja tai
sopimuksia, kpl
Duraatio korkokäyrällä 31.12.2015
Sijoitussidonnaiset sopimukset
8 631
366 915
12,0
Sijoitussidonnaiset vakuutussopimukset 7 053
297 956 12,7
Henkivakuutus/Säästäminen 5 765
163 747 12,5
Yksilöllinen eläkevakuutus 1 195
126 584 12,4
Ryhmäeläkevakuutus 93
7 625 29,0
Sijoitussidonnaiset sijoitussopimukset 1 578
68 959 8,8
Eläkesopimukset 1 328
67 576 9,0
Kapitalisaatiosopimukset 251
1 383 8,1
Muut kuin sijoitussidonnaiset sopimukset 4 822
577 556 12,6
Vakuutussopimukset diskontattuna perustekorolla 4 750
577 537 12,6
Henkivakuutus/Säästäminen 2 089
102 744 10,6

Takuukorko 4,5 % 66
1 318 9,0

Takuukorko 3,5 % 539
13 458 11,9

Takuukorko 2,5 % 226
12 343 7,7

Takuukorko 1,5 % 2
167 10,0

Takuukorko 4,5% (Eriytetty tase) 1 256
75 458 9,5
Yksilöllinen eläkevakuutus 1 084
54 281 10,9

Takuukorko 4,5 % 317
8 774 6,8

Takuukorko 3,5 % 506
21 969 9,6

Takuukorko 2,5 % 259
23 437 18,2

Takuukorko 1,5 % 1
102 7,7
Ryhmäeläkevakuutus 1 374
34 635 15,9

Etuusperusteinen 3,5 % 1 178
27 523 15,5

Etuusperusteinen 2,5 % 114
2 784 14,0

Etuusperusteinen 1,5 % 33
803 31,1

Maksuperusteinen 3,5 % 5
74 18,5

Maksuperusteinen 2,5 % 39
3 172 23,2

Maksuperusteinen 1,5 % 5
279 26,6
Yksilölliset vakuutukset 192
379 717 4,3
Ryhmähenkivakuutukset 11
6 160 0,9
Muut kuin sijoitussidonnaiset sijoitussopimukset
diskontattuna perustekorolla
6
19 1,8
Kapitalisaatiosopimukset 6
19 1,8

Takuukorko 2,5 % 6
17 1,6

Takuukorko 1,5 % 0
2 9,0
Markkinakorolla diskonttauksen vaikutus 4



Muut vakuutusvelan erät 63 0,5
Yhteensä 13 453
944 471 12,0

Henkivakuutusliiketoiminnan vakuutus- ja sijoitussopimuskanta 31.12.2014

















Vastuu 31.12.2014,
milj. €
Vakuutettuja tai
sopimuksia, kpl
Duraatio korkokäyrällä 31.12.2014
Sijoitussidonnaiset sopimukset
7 478
364 530
9,9
Sijoitussidonnaiset vakuutussopimukset 6 047
293 922 9,9
Henkivakuutus/Säästäminen 4 874
159 271 9,6
Yksilöllinen eläkevakuutus 1 099
128 067 10,3
Ryhmäeläkevakuutus 73
6 584 19,6
Sijoitussidonnaiset sijoitussopimukset 1 432
70 608 9,7
Eläkesopimukset 1 255
69 635 10,0
Kapitalisaatiosopimukset 177
973 7,9
Muut kuin sijoitussidonnaiset sopimukset 3 684
468 001 10,7
Vakuutussopimukset diskontattuna perustekorolla 3 566
467 977 10,7
Henkivakuutus/Säästäminen 921
32 994 9,2

Takuukorko 4,5 % 66
1 619 7,3

Takuukorko 3,5 % 580
15 614 11,3

Takuukorko 2,5 % 271
15 564 5,4

Takuukorko 1,5 % 3
197 7,5
Yksilöllinen eläkevakuutus 1 094
56 853 9,6

Takuukorko 4,5 % 303
9 319 6,8

Takuukorko 3,5 % 498
23 063 9,0

Takuukorko 2,5 % 292
24 361 14,2

Takuukorko 1,5 % 1
110 9,0
Ryhmäeläkevakuutus 1 367
35 832 13,1

Etuusperusteinen 3,5 % 1 229
29 768 12,9

Etuusperusteinen 2,5 % 85
2 364 11,5

Etuusperusteinen 1,5 % 10
268 14,2

Maksuperusteinen 3,5 % 5
70 14,9

Maksuperusteinen 2,5 % 34
3 164 18,4

Maksuperusteinen 1,5 % 5
198 18,2
Yksilölliset vakuutukset 171
336 023 4,3
Ryhmähenkivakuutukset 13
6 275 0,9

Muut kuin sijoitussidonnaiset sijoitussopimukset
diskontattuna perustekorolla
10
24 1,9
Kapitalisaatiosopimukset 10
24 1,9

Takuukorko 2,5 % 10
21 1,8

Takuukorko 1,5 % 0
3 4,1
Markkinakorolla diskonttauksen vaikutus 47
- -
Muut vakuutusvelan erät 60
- 0,5
Yhteensä 11 162
832 531 10,1


Muissa vakuutusvelan erissä on liitteen 39 muiden erien lisäksi myytyjen vakuutusvelkaa suojanneiden korkojohdannaisten tuloutunut tuotto varattuna korkotäydennykseksi jäljellä olevalle johdannaisen juoksuajalle. Tilinpäätösvuoden osalta ko. korkotäydennys on jaettu vakuutuslajeille ja poistettu muista vakuutusvelan eristä.

















Henkivakuutusvelkojen herkkyys laskentaolettamuksien muutoksille

Koska säästö- ja sijoitusmuotoisia vakuutuksia on myyty runsaasti hyvin pitkäaikaisina sopimuksina, vakuutuksenottajat päättävät sopimuksiaan tarpeidensa mukaan takaisinostoon ennen sopimuksen mukaista päättymispäivää. Tämän takia takaisinostojen määrä on suuri. Yhtiö huomioi tästä aiheutuvan tulevien yli- tai alijäämien poisjäännin henkivakuutusyhtiöiden ennakoivan valvonnan vaatimuksia laskiessaan.

















Sen sijaan yksilöllinen eläkevakuutusten takaisinostoriski on hyvin vähäinen, sillä lainsäädäntö rajaa takaisinostomahdollisuudet vain laissa mainittuihin tilanteisiin kuten avioero ja pitkäaikainen työttömyys. Takaisinostona maksetaan vakuutuksen kertynyt takaisinostoarvo.
















Yksilöllisten eläkevakuutusten eläkkeitä lykätään. Vakuutusta ottaessaan vakuutuksenottajalla ei ole ollut usein realistista käsitystä todellisesta eläkkeelle jäämisestään. Toisaalta yksilöllisten eläkevakuutusten verokohtelua on muutettu vuosikymmenien aikana useampaan kertaan siten, että eläkkeelle jäämisen mahdollisuutta vakuutuksen avulla on lykätty myöhempiin ikävuosiin.
















Eläkevakuutusten kuolevuushavainnot osoittavat, että laskuperusteiden elinajanodotteet ovat liian pieniä. Yksilöllisten eläkevakuutuksien kuoleman- ja elämänvaraturvien riskit kompensoivat toisiaan niin suuressa määrin, että elinajanodotteen kasvamisesta huolimatta tarvetta kuolevuustäydennykseen ei ole. Sen sijaan ryhmäeläkevakuutuksissa elämänvaraosan riski on suurempi kuin kuolemanvaran ja siten vakuutusvelkaa on ollut syytä täydentää. Mikäli kuolevuusoletusta muutetaan siten että vakuutettujen elinajanodote kasvaa keskimäärin 1 vuotta kasvaa vakuutusvelka 24 miljoonaa euroa (24) .
















Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa kuoleman- ja elämänvaraturvien riskit lähes kompensoivat toisensa, joten niihin ei ole ollut syytä tehdä kuolevuustäydennystä.
















Muodostaessaan vakuutussopimusten velkaa yhtiö on noudattanut kansallisen tilinpäätöksen periaatteita lukuun ottamatta sitä, että yhtiö on siirtynyt diskonttauskorossa lähemmäksi ajantasaista korkoa. Yhtiön riskillä on vakuutussopimusten säästöjä, joiden takuukorko on 1,5% - 4,5%. Niiden sopimusten joiden laskuperustekorko on 4.5%, vakuutusvelkaa on pysyvästi täydennetty niin, että vakuutusvelan diskonttokorkona on 3.5% (pl. Keskinäisestä Henkivakuutusyhtiö Suomesta 31.12.2015 siirtyneet vakuutussäästöt, jotka kuuluvat OP-Henkivakuutuksen muusta taseesta eriytettyyn taseeseen). Lisäksi kaikkien takuukorkoisten sopimusten vakuutusvelkaa on täydennetty lyhytaikaisella korkotäydennyksellä 31.12.2016 asti ja myytyjen vastuuvelkaa suojanneiden korkojohdannaisten myynnistä tuloutunut tuotto on varattu vastuuvelkaan korkotäydennykseksi jäljellä olevalle johdannaisten juoksuajalle. Korkotäydennysten jälkeen yhtiön laskuperustekorkoisen kannan diskonttokorko on 0% 31.12.2016 asti, sitä seuraavalle 10 vuodelle 2,0%  ja tästä eteenpäin 3,0%. Osan markkina- ja diskonttauskoron välisestä korkoriskistä yhtiö on suojannut korkojohdannaisilla. Koska johdannaisista saatava etu käytetään vakuutus- ja kapitalisaatiosopimusten taattuihin etuihin, lisätään niiden velkaa kansallisen tilinpäätöksen arvosta johdannaisten arvolla 4 miljoonaa euroa (47).
















Kansallisessa tilinpäätöksessä 0,1%-yksikön diskonttauskoron alentaminen kasvattaisi vakuutusvelkaa 28 miljoonaa euroa (25).
















OP-Henkivakuutukseen siirtyi 31.12.2015 kannanluovutuksena 1 260 M€ vastuuvelkaa Keskinäisestä Henkivakuutusyhtiö Suomesta. Siirtyneestä vastuuvelasta 4 M€ on yksilöllisiä riskihenkivakuutuksia ja 1 256 M€ säästöhenkivakuutuksia, joista on muodostettu yhtiön muusta taseesta eriytetty tase. Eriytetyllä taseella on oma voitonjakopolitiikkansa, joka on määritelty kannanluovutussuunnitelmassa. Eriytettyyn taseeseen sisältyy myös tulevien lisäetujen vastuu,  joka puskuroi eriytetyn taseen markkina- ja asiakaskäyttäytymisriskiä.
















Sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten velka arvostetaan tilinpäätöshetken sopimuksiin liitettyjen varojen markkina-arvoilla.
















Sijoitussopimuksia on kahdenlaisia: OP-
Henkivakuutuksen sijoitussopimukset ovat kapitalisaatiosopimuksia ja Aurum Sijoitusvakuutuksen eläkesopimuksia. Osassa kapitalisaatiosopimuksia on oikeus harkinnanvaraiseen lisäetuun ja ne on arvostettu vakuutussopimusstandardin mukaan samalla tavalla kuin vakuutussopimukset. Osassa taas ei ole tätä oikeutta ja ne on arvostettu ja luokiteltu standardin IAS 39 mukaan käypään arvoon tulovaikutteisesti kirjattaviksi. Kaikki Aurum Sijoitusvakuutuksen myöntämät eläkesopimukset arvostetaan standardin IAS 39 mukaan.